Panthera Bengalintigris

Joskus, kun maailma oli vielä mustavalkoinen, Höyry Häyrisen hallitessa ääniaaltoja, piti säästää kaikessa. Hilda-tädiltä lahjaksi saatu kauhtunut pehmolelu kulki perintönä sisarukselta seuraavalle ja pääsi käpylehmien kanssa suosikkileikkeihin esittämään Ansa Ikosta. Muita ikivanhoja referenssejä, joita tällainen pullamössö ei kuitenkaan hiffaa. Aika tuo, jok' ei koskaan palaja. Oikeasti. Se aika on mennyt. Nykyään jyrää materialismi sitä vauhtia, että vihreät arvot omaavia omatuntokolumnisteja heikottaa. Jauhetaan siitä, kuinka esineisiin on vaikea kiintyä, kun Mäkkäristäkin isketään jokaisen aterian mukana muovilelu. Pikkuipanoiden huoneet pursuavat kaikkea krääsää Risto Räppääjä-pelikorteista pieniin Kinder-figuureihin ja jaloille tuhoisiin Lego-palikoihin. Mitään ei haluaisi heittää pois, koska kaikki ovat jotekin tärkeitä, tai kivoja. Kahdeksanvuotiaan muksun, perheen iltatähden, kauhtuneet ja useaan kertaan omistajaa vaihtaneet pehmolelut kannetaan varastoon, koska lapsenlapset ovat selkeästi aivan nurkan takana. Osaavat arvostaa sitten vähän vanhempana. Ei tämä nyt etiooppialaista hamstraussyndroomaa sentään vastaa, mutta...

Pelastukseen rientää kirpputori-viritys. Muistatte varmaan Niiltä Vanhoilta Hyviltä Ajoilta, jolloin Lada oli vielä auto, eikä harvinaisuus. Kirpputori on kasa kolkkoja pöytiä, jossa mummot myyvät toisten mummojen lastenlapsille kivoja lahjoja. Tai ennen ainakin. Nykyään ne etämyy (ja Haisuli) toisilleen niitä, kun on nää itsepalvelukirppikset. Mummojen Internet.

Ja ai että kun noilla itsepalvelukirppiksillä tallaa tarpeeksi usein. Sieltä löytyy vaikka mitä kaunista.  On NHL 95-tietokonepeli (20€), Yön C-kasetti (5€) ja 20-osainen 80-luvun sanakirjasetti, joka lähtee mukaan vaatimattomalla sadan euron hinnalla. Jos pengot aarreaittaa tarpeeksi keskittyneesti, saatat jopa löytää kuudelle disketille ängetyn PC-pelin vuodelta 89 (10€), tai käytettyjä alusvaatteita (5€/kpl). Realismi - missä pelaa?

Tietysti tätä varten on muita sivuja, mutta hetken tahtoo kertoa teille Bengalin Tiikereistä. Näistä kauniinuhanalaisista otuksista.

Kyseessä video, jossa allekirjoittaman houstaama Soljuva Floutila-radio-ohjelma keräsi Bengalin Tiikeri- levyjä ja poltti ne. Videon ulkopuolelta mainittakoon, että Visa Mäkinen kävi vilkuilemassa kummallisia liekittäjiä koirankusetusmatkalla. Oli löytänyt Jumalan ja olisi halunnut kastaa videointikaksikon Kokemäenjoessa vaikka heti. True story.

Eli tosiaan kyseessä on "Bengalin Tiikeri"-dvd, joka jaettiin joskus vuonna nakki ja papukastike lähes jokaiseen talouteen ainakin Porin alueella.  Se oli osa jotain isompaa leffasettiä, joka olisi pitänyt tilata. Josain niitä näkee kokonaisinakin.

Mutku. Tämä ilmaiskappale kiertää kirppiksillä jopa kahdeksan euron hintaluokassa. Kerran on näkynyt jopa 15€ hintalapussa. Ja tämä syvästi ihmetyttää.

Tai sinällään hymyilyttää. Jokainen myykööt mitä tahtoo, mutta väittäisin, että tuossa vaiheessa on kyllä jo vähän prioriteetit pielessä. Kehitys kehittyy jne. Tahtoo vain sanoa, että jos alkuperäinen idea on päästä turhasta tavarasta eroon, miksi hinnoitella se täysin epärealistisesti? Käsi sydämelle - ostaisitko Sinä Bengalin Tiikeri-DVD:n, joka on jaettu joka ikiseen kotiin ilmaisjakelun mukana? Banaanikotelon? Olli Lindholm-palapelin?

Mutta kyllä joskus saa vanhemmallekin ihmisväestölle vähän hirnua. Meille jäi pätkätyövuodet, ahdistus, yläosaton Johanna Tukiainen Seiskan sivuilla (ei linkkiä) ja ehkä häiritsevin hymy hetkeen. Ni. Vaikeaa on meillä.

Mutta me sentään tiedetään kirppistavaroiden hinta ja löydetään netistä pornoa. Ilmaiseksi.

Jokaisella on omat mieltymyksensä ja toisen roska on toisen aarre jne. Silti - jos kirpputoripöydän pykää pystyyn rahan kiilto silmissä, niin kannattaa myydä vain ja ainoastaan Alarieston lautasia, vanhoja olutpulloja, sekä Arto Paasilinnan kirjoja. Jostain ihmeen syystä ne vaikuttavat tekevän aina kauppansa.

Ottaisitko haukun?

Tekstissä saatetaan mielikuvissa syödä eläimiä. Jopa söpöjä ja lemmikkinä olevia. Jos on paha mieli ajatella hypoteettisesti moista, niin älä lue. Tarkoitus ei ole mieltä pahoittaa.

Moraali on jännä asia. Noin niinkuin yleensäkin. Se on vähän liian iso aihe, joten kavennetaan hieman.  Moraali syötäväksi kelpaavien eläimien suhteen. Sekin on jännä asia. Että voikin syödä lehmää ja sikaa, mutta ei koiraa. Jos joku kissaa haukkaisi, saisi mokoma koko Internetin kimppuunsa. Ja olen tässä huomannut kymmenvuotiasta tytärpuolta kasvattaessani (legalize lasten kotikasvatus), että hevosten syömistä ei kannata ottaa puheeksi hevostyttöjen kanssa. Oikeastaan minkään ikäisten Equus Feminamin kanssa. Paitsi jos ovat kasvaneet "tilalla". Sitten ehkä. Yleisesti saa jotenkin väen katsomaan ja karsastamaan. Kummaa.

Mutta tuli tässä eilen tehtyä asioita, joihin liittyy länsinaapurissamme puhuttu demonien kieli ja hyppivät chinchillat. Koulua, siis. Lyhyt kuvio ajatuksenjuoksusta:

"Chinchillat tulevat perun seudulta" -> Siellähän syödään niitä... mitä ne nyt on? -> "Hei, Mikael! Mitä ne söi siellä Etelä-Amerikassa? Niitä elukoita?" -> "Marsuja?" -> Eiksne ollut joku proteiininlähde niille? -> "Hei, Mikael! Mieti! Täällä salijampat vetää raejuustoa ja ananasta. Kovimmat jätkät puree reenin päätteeksi marsulta pään irti. Protskuu. Ozzyy." -> Äh -> Miltähän marsu maistuu...

Että seuraa siinä nyt sitten opetusta. Mutta oikeasti. Miltähän se maistuisi? Se marsu.

Onneksi Internet osaa vastata tähän. (sisältää kuvia. Ei kannata vilkaista, jos pienet rotantapaiset on tosi ihku juttu). Ilmeisesti maistuu kanalta. Ja on sitkeää. Että nyt tiedetään.

Mutta ajatusketju jatkui siihen, että Ameriikoissahan on niitä yliajokahviloita, joissa tehdään safkaa auton alle jääneistä elukoista. Mahtaisikohan sellainen olla mahdollinen täällä karussa Suomessa? Tuskin. Ei ole tarpeeksi väkeä, eikä muutenkaan hyvä idea.

Mutta suurissa kaupungeissa on aika pirusti lemmikkieläimiä.

Ei. Ei nyt mennä tuohon suuntaan yhtään laisinkaan.

No ei kukaan nyt niitä kidnappaisi?

Kun ei mennä tuohon nyt yhtään. Ihmiset tykkää lemmikeistä. Kukaan ei syö lemmikkejä. Edes mielikuvissa. Nyt sitten. Sitäpaitsi vaikka kiinalaiset syö koiraa, niin itse en. Pienenä oli koira meillä. En syö, hyi yök.

Miltähän marsu maistuu...

Nyt sitten.

Ajatus ravintolasta, jossa voisi valita marsun häkistä, kuni hummerin altaasta (kerran olen päässyt valitsemaankin! On hyvä tarina, jonka kerron joskus toiste). Olisi kaneja, myrkyttömiä liskoja ja sensellaista. Mitä nyt lemmikkiliikkeestäkin voi ostaa. (Siis lemmikiksi, huom.).
Vaikka olisi valvotut tilat ja sertifioitu teurastaja (myöhemmin tulisivat termit "marsufarmari" ja "marsustaja", pieneläinteurastajan työkuvan lempinimi vrt. "baarimikko"), niin tuskin haluaisivat ihmiset moista. Jotenkin kuitenkin hummerien kohdalla ajatus tuntuu kummalla tavalla ihan normaalilta. Hetken kestää elämä. Sekin synkkä ja ikävä.

Mutta entä jos...

On kyllä kummallinen ajatusketju nyt. Ja jotenkin väärä. Mutta uteliaisuudesta maistaisin kyllä marsua Perussa (kuulostaa muuten kiertoilmaisulta tuo), jossa se moraalisesti on ok. Kyllähän sitä on tullut syötyä pakkosyötetyn hanhen maksaa, sorsaa (villisorsaa. Myös hieno tarina, joka säästynee myöhemmäksi), hummeria, etanoita ja ties mitä nyt sitten Fazer Amica kutsuukaan lihaksi, joten ehkä marsu on ihan eettisen ok lisä listaan.

Entä muita lemmikkielukoita? Mahdollisesti. Se vähän riippuu.

Mutta entä jos olisi joku paikka, johon voisi tuoda luonnollisesti menehtyneen elukan? Ja olisi tietysti normaalit terveystarkastukset (ei mennä nyt yksityiskohtiin. Kaikki blogit perustavat ajatuksensa epärealistisille ajatusketjuille), että olisi tervettä syödä ja tietysti huippukokit, jotka yrittäisivät ihan oikeasti tehdä siitä entisestä Luppakorvasta, tai Lumipallosta gastronomisen mestariteoksen? Siis hypoteettisesti. Olisiko se eettisesti ok, jos olisi ihan "normaalisti" kuolleita lemmikkielukoita vapaaehtoisesti testamentattuna ja testattuna?

Ja jos se ei olisi sinun mielestä oikein, soisitko sen kuitenkin muille? Eroaako se jotenkin vuohen, lehmän, sian, tai hirven syömisestä? Olisiko se julmaa, vai sellaista niinku jo kuolleen kierrätystä?

Ja jos viedään ajatusketju vähän vielä pidemmälle,
Ei kun nyt sitten lopetat. Ei voi olla noin huono itsesuojeluvaisto nyt.
niin entä sitten sellaiset lopetettaviksi määrätyt elukat? Tai siis niinkuin... jos... kukaan ei adoptoi sittenkään... Tai jos sillai kun se nyt muutenkin... Jos sitä varten ei kasvateta... tai...
Kun ei sun olisi pakko. Eikä minunkaan. Enkä aikoisi. Ja olisihan se hyi ja yök ja..

Miltähän marsu maistuu?

Kunhan nyt ei vain olisi koko netti mennyt nurin.

Ps: "Kiinalaiset osaavat maustaa jopa ylipaistettua. Mustinkaan liha ei maistu pahalta."

Se oli sitten vitsi.

Tehtävä oli tehtävä

Oikeastaan ei mitn fiksua sanottavaa. Kunhan vaan tuli shopattua käskystä ja oli senverta hauskaa, että laitoin tähän. Nih.

Tehtävänanto (lyhennetty versio):
"Use photos taken in Henry Merimaa's creative photograph course or if you are not attending that course, use some other photos of your own. 

Combine two or more photos and use tricks and methods learnt during this course to make an artistic collage with a story in it."

Tells a story, eh? 

No-Homo Sapiens

Minoon tosi huono seuraamaan muotia. Yläasteella piti olla ties mitä merkkivaatteita, mutta virolaiset feikit on silti virolaisia feikkejä. Niillä mitään rispektiä saa kuin korkeintaan Euromarket-toverilta, jonka porukat oli tasan yhtä persaukisia.

Anywho.

Nyt on muotia tahtoa. Niin kadulla, lehdistössä, kuni Naamakirjassakin. Osoittaa tukevansa sitä avioliittolakia profiilikuvansa voimalla ja käyttää samaa yhteisövoimaa, kuni oli siinä alkoholijutussakin. Viskiviskiviski, vai miten se meni. Onnistui. Yhteisön voimaa.

Myös nyt on muotia kertoa, että tuntee homoja (tunnen) ja on silti kivasti heteronaimisissa (olen). Pitää kertoa, että omaa lapsia (No, puolikkaan) ja että sillä on vääristynyt vanhemmuusmalli, mutta silti se on ihan OK tapaus (sekä isi että äiti uuden puolison kanssa ja silti muksu on ihan ok).
Pitää liittyä Facebookin "Minä tuen"-sivuihin ja luvata äänestää kansanedustajia yhden päätöksen perusteella, koska muutenhan ovat kovinkin pulmusia nämä meidän edustajat.
En äänestä jatkossakaan yhden agendan perusteella, eikä pitäisi sinunkaan, mutta kukas minä olen sitä kertomaan? OnX aina pakko nousta barrikaadeille yhdeksi viikoksi sosiaalisen median kautta (sanoo narsisti blogisti)?
Liian härkästä mun kärpäseksi on tämä. On paljon tärkeämpiäkin asioita, mutta ei se nyt tarkoita, että tämä aihe olisi jotenkin turha. Oikeastaan on suorastaan mahtavaa seurata, kuinka väki huutaa "No Homo!" heteropoteroistaan (loistava räppinimi, muuten - MC Heteropotero. On se ainakin Terveyskeskusta parempi nimi) mitä kummallisimmin argumentein. Kootaan muutama tähän nyt siis ja naureskellaan.

 Saa luukuttaa. Paitsi jos on homo. Sitten saa pitää omana tietonaan luukutuksensa. Urgh.

Ensin valtakuntamme uutiskerman, Iltalehden, poimintoja homovastaisuuksista ja lyhyt ihmettely:

Laila Koskela (kesk.): Meidän tulee suojella lasta. Nyt tuntuu siltä, että aikuisten halut menevät kaiken edelle. Sukupuolineutraalilla vaatimuksella ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa. Vain miehen ja naisen on mahdollista saada lapsia.

Hetkinen. Lapset ovat menossa homonaimisiin?
Ai niin. tämähän tarkoittikin sitä, että kaikki muut lapset kiusaavat sitä yhtä, jolla on homot porukat. Koska lapset eivät kiusaa, jos vanhemmat ovat köyhiä, vammaisia, yksinhuoltajia, vähän hassun näköisiä, kuolleita, tai eronneita. Lapset ovat muuten ihan täydellisiä, mutta homojen adoptiomuksuja ne kiusaa niin että verbaaliveri lentää. Think of the children ja sillai.
Ja ihan btw - tuollahan on nimenomaan tekemistä tasa-arvon kanssa. Eikös naimisiinmeno ole ihmisoikeus ja nehän kuuluu kaikille?
Mutta en mä nyt ihan eri mieltä ole. Tietoni mukaan vain mies ja nainen (tai nainen ja koeputki) voivat saada lapsia. Ja nyt ei mennä siihen, että teknisesti katoliset papitkin voivat saada lapsia. Liian helppoa.

Päivi Räsänen (kd): Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, mutta avioliitto on miehen ja naisen välinen.

"Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, paitsi ne, jotka eivät kuulu kaikille", sanoo Päivi.
Muutenkin ärsyttää tämä asenne, että asiaa ei muuteta, koska perinne. Ennenkin ollaan pärjätty ilman ja eihän toki avioliitto kuulu...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisoikeudet
Hups.


"Perinteisiä vapausoikeuksia ovat mm. oikeus elämään, henkilökohtaisen koskemattomuuden suoja, omaisuuden suoja, sananvapaus, mielipiteenvapaus, uskonnonvapaus, kokoontumisvapaus, liikkumisvapaus ja järjestäytymisen vapaus sekä oikeus avioliittoon."

Mutta siis toki tässä puhutaan nyt vaan niistä oikeuksista, jotka annetaan normaaleille kristityille heteroille. Ja niillä on jo oikeuksia.
Ja ei tää nyt, hei sitä tarkoita, että eduskunnassa muutettaisiin lakeja. Kun ainahan se on ollut näin.

Peter Östman (kd): Avioliitto on tarkoitettu sitomaan lapsen biologiset vanhemmat yhteen, jotta lapsen kasvuympäristö olisi vakaa. Eduskunnan vastuu on siten erityisen suuri juuri lapsen aseman kannalta.

Öh.. Että naimisiin ei sovi mennä, jos toisella on muksu edellisestä suhteesta? Lapsi saa vakaan kasvatuksen vain biologisilta vanhemmiltaan. Tämän vuoksi naimisiin eivät saa mennä lapsettomat, lesket, YyHoo-mammat, tai muuten vain äpärän maailmaan puskeneet hemmot. Muuten on tosi epävakaata lapsella, hei. Ja Think of the children, hei.
Muutenkin lapsen käyttäminen lyömäaseena on todella mautonta, paitsi jos kyseinen astalo-lapsi sattuu olemaan osa kung fu-leffaa. Sitten se olisi ihan älyttömän siistiä. Palataan tuohon lapsen asemaan vielä myöhemmin. Nyt suosittelen jokaista miettimässä kansanedustana Östmania käyttämässä kirjaimellisesti lasta lyömäaseena. On hieno henkinen kuva se.

Lea Mäkipää (ps): Minua ei olisi olemassa ilman isää ja äitiä.

Ollaanko tässä nyt tekemässä Monty Python-tyylistä kannanottoa, jossa Loretta ei voi saada lapsia, koska on mies, mutta hänellä on oikeus saada lapsia? Tuoko laki yhtäkkiä homoille (ja lepsuille! Onhan nekin homoja, mutta vähemmän mielikuvissa karvaisia, joten mainitaan nekin) kyvyn lisääntyä?
Okei. Toisistaan diggaavat ihmiset eivät saa mennä naimisiin, koska Lea Mäkipäällä on isä ja äiti. Ryömisivät takaisin koeputkiinsa, laboratorioihinsa ja kivien alle mokomat isä-äidittömät homot.

Tapani Tölli (kesk): Lain muutos johtaisi perinteisen avioliittokäsitteen sisällön ja merkityksen muuttamiseen. Ja on siis iso periaatteellinen asia. Kyse ei ole tasa-arvosta tai ihmisarvosta.

Sä olit niin lähellä! Niin. Pirun. Lähellä.
Lain muutos johtaisi perinteisen avioliittokäsitteen sisällön ja merkityksen muuttamisen. Muutenhan sitä ei tarvitsisi... muuttaa? Ja onhan se periaatteen lisäksi iso käytännönkin asia. No homo.
Mutta että kyse ei ole tasa-arvosta, tai ihmisarvosta? Kun ihan vaan periaatteesta. (Ja Tasa-Arvo olisi muuten mahtava pornonimi). Mutta harvinaisen hienosti sanottu, että "Ei tää mun mielestä ole mikään tasa-arvokysymys, vaan homous on vaan periaatteessa yök" (tulkinta oma)

Teuvo Hakkarainen (ps): Voimme tehdä lain, että aurinko paistaa yöllä. Mutta ei se silti paista.

Ensinnä - vaikka eduskuntaa (ja sitä EU-saatanaa) onkin moitittu hyödyttömistä laeista, niin luonnonvoimien määrääminen lain kontekstiin olisi jopa Hakkaraiselta aikamoinen heitto. Siksi siellä varmaan säädetäänkin lakeja, jotka eivät liity painovoimaan, planeettoihin, tai eläinten käytökseen. Enemmän ehkä koitetaan tehdä pelisääntöjä ihmisille (tosin Teuvo on kieltämättä tähti) ja ehkä tämä säädös liittyy siihen?
Ja toiseksi - in Finland we have this thing called "Juhannus". Mitäs se aurinko silloin tekee, Teuvo, mitä?
Vaatii taitoa luoda absurdi yleistys täysin asian vierestä ja onnistua mokaamaan sekin. Tosin nyt on kyseessä Teuvo Hakkarainen. 

Timo Soini (ps): Perinteisen avioliittokäsityksen suojelu on oikein ja se perustuu traditioon, biologiaan ja terveeseen järkeen. Lapsikin tietää, että niin on parasta.

Mikään ei ole niin paska perustelu, kuin "niin se aina ennenkin tehtiin". Paitsi tietysti se, että think of the children.
Ja avioliitto ei liity biologiaan. Olisikohan enemmän yhteiskuntaoppiin. Tai vaikka liikuntaan ja kuvaamataitoon. (Lesbojen välinen suhteilu onkin sitten väli-tunnin asia)
Ja lapsikin tietää, että kaksi toisistaan tykkäävää ei voi olla yhdessä, koska ei vaan voi.

Tietysti muutkin ovat päästäneet äänensä kuuluviin, kuni vain kansamme edustajat. Myös Kansan Syvät Rivit ovat julkituoneet huolensa. Josko tähän loppuun pastean muutaman mielipiteen (vailla nimiä), jotka saivat eilen aikaan sen, että Juho laittoi Internetin kiinni ja meni sänkyyn heteronaisensa viereen. 

"Eli olet sitä mieltä että nämä kaksi ihmistä voivat olla vaikkapa serkuksia tai jopa sisaruksia keskenään, jos he vaan sattuvat rakastamaan toisiaan ja sanovat tahdon???"

"Seuraavaksi vaaditaan lajineutraalia avioliittolakia, koska eihän se keneltäkään ole pois ?"

"Eli tasa-arvon nimissä minäkin saan taluttaa alttarille lemmikkilampaani, siskoni voi mennä veljeni kanssa naimisiin ja naapurin poika saa sanoa tahdon isänsä kanssa?? Tasa-arvoa"

"Pedofiilit jo hieroskelevat karvaisia käsiään, mitkä mahtavat mahdollisuudet tämän lain hyväksyminen heille antaakin! Kyllä tulee ruuhkaa adoptiotomistoihin..."

"Miksi nyky sukupolvi haluaa rikkoa vuosituhansia kestäviä perinteitä avioliitosta..?? Oma mielipiteeni on että homous on joko sairasta tai epänormaalia!"

" "Pääministeri Stubille " .. Eduskuntatalon eteen patsas jossa hänellä on KALU PERSEESSÄ... laitetaanko kansalais aloite vetämään ???"

"Homot voi rekisteröidä liittonsa, tartteeko Jumalan siunausta liittoon sotkea vain maallisista syistä. Varsinkaan, jos pari ei ole uskossa ja halua parantua."

Mitä tasavertaisuutta se sellainen on, jossa ihmisiä pakotetaan hyväksymään asioita, joita he pitävät väärinä ja luonnottomina?

"kun homoudesta tehdään ihmisoikeus kysymys, niin silloin sellainen ihminen rikkoo lakia vastaan, koska hän ei pidä homoutta luonnollisena asiana, niin siksi hänet voidaan vangita ja rangaista sen tähden. Suvaitsevaisuus unohdetaan, koska homoseksuaalisuus tulee määrittelemään sen mikä on hyväksyttävää ja suvaitsevaisuutta, mutta homouden luonnottomana pitämistä ei suvaita, vaan siitä rangaistaan."

"Homoavioliitot rajoittavat ihmisten sanan- ja uskonnonvapautta, joka tarkoittaa sitä, että yhdenvertaisuutta ei ole enää olemassa sen jälkeen kun homoavioliitot laillistetaan."

Jne jne. Ihan lyhyesti vielä:

- Mun mielestä se on ihmisoikeuskysymys. Homot ovat ihmisiä, eikä lampaita, tai pöytiä. Jos mennään niiden kanssa sitten myöhemmin naimisiin.

- Kukaan ei ole just nyt laillistamassa moniavioisuutta (sinänsä kyllä mielenkiintoisen absurdi ajatus kaikkine ristiriitoineen, mutta jos siihen myöhemmin). Nyt puhutaan samaa sukupuolta olevista.

- "Koska kirkko, Raamattu ja perinteet" ei ole validi argumentti muuhun kuin: "Mitä hittoa Päivi Räsänen, Riku Rinne ja helluntailaiset?"

- Vaikka homous olisikin hyi ja yök sun mielestä, niin anna nyt hyvä ihminen muille tilaa. Ei muiden kerrat homoa tee, vai miten se meni?

- Miten musta tuntuu, että suurin osa pelkää naimisissa olevien homojen alkavan tuuttaamaan heteroita heti kun pääsevät sanomaan... no, sen meemi-tahdonsa. Ja lesboaman kaikki naiset pois hellojen äärestä? Ja kun kerta itse ei homostele, niin muutkaan ei saa.

- Helvetin yhdyssanat. How do they work?

- Jos Minun Kansanedustajani äänestää tänään joko tyhjää tai eitä, koska vaikeat omatuntokysymykset, niin saa kyllä mennä ihan muualle laulamaan Varpusta Jouluaamuna

- En suostu uskomaan, että lapset ovat tätä vastaan.

- Kiinnosta sun Raamattus. Wigga, you just scared.

Blogisti pidättää kaikki oikeudet ja oikeastaan kaikki. Sekava fonttihyppely johtuu siitä, että blogspotilla on jotain todella pahasti sitä vastaan, että jos paste-tekstissä on valkoinen pohja. Sitten poistat sata riviä koodia sieltä, että futaa taas. Kivaa on se.

Syömälakko

Minulla on Internet ja katto pään päällä. Jääkaapissa ruokaa, talossa sähköt ja puhtaita vaatteita yllin kyllin. Autokin löytyy ja jokaisella perheenjäsenellä (yhteensä 3 kpl tällä hetkellä) on taskussa mobilääritelefooni. Kaksi telefooneista on vieläpä älytelefooneja. Voi tätä nykyaikaa.
Luulisin myös perheeni elävän köyhyysrajan alapuolella, mikä on aika absurdi ajatus, kun hetkeksi pysähtyy oikeasti katsomaan ympärilleen. Jos on varaa juoda kahvia joka aamu ja poltella tupakkaa, niin ei ole köyhä. Jos istuu tietokoneen edessä kivasti lämpimässä kerrostalovuokrakämpässä, ei voi olla kuitenkaan sellainen oikea, kolmannen maailman köyhä.
Ja Suomessa on muutenkin vaikeaa olla köyhä, koska joku aina loukkaantuu ja niin mielensä pahoittaa. Ollaan ihan väärin köyhiä joko niin, että pitäisi mennä töihin ja turpakiinni, tai sitten että joku toinen tienaa vielä vähemmän ja on tyytyväinen, joten turpakiinni. Että yritä tässä nyt sitten. Onneksi omana puolustuksena toimii se, ettei oikeastaan ketään kiinnosta allekirjoittaneen elämä.

Lyhyellä Wikipedioinnilla köyhyysraja huitelee jossain 1080 €:n tietämillä. Taloussanomien tiedon mukaan raja on suurinpiirtein 1170€ kuukaudessa. Mitenkä vain.
What's 90€'s to a muthafucka like me? Could you please remind me.
A lot. That's a life changing amount of money for normal people.

Kun kolmihenkisen perheen (AMK-opiskelija, AMK-opiskelija & ala-asteen tarpoja) lasketaan yhteen, pääsee kolmipäinen kollektiivi yhden ihmisen köyhyysrajan tasalle. Ainakin silloin, kun mukaan isketään opintotukien lisäksi asumistuki, lapsilisät ja elatustuki. Ja toki molemmat aikuiset tekevät töitä riemumielin aina kun tilaisuus tulee. It's not that bad. Vuokran ja laskujen jälkeen jää rahaa vielä ruokaan ja elämäänkin. Really - not that bad.
Ja ennenkuin mietityttää, niin opiskelijat eivät teknisesti elä köyhyysrajan alla, koska on mahdollisuus hakea opintolainaa omia tukiaan täydentämään. Ei mennä edes siihen nyt, mutta tämä toimikoon pohjustuksena. Vaikkakin huonona.

Mutta tarkoitus ei ole nyt mitenkään surkutella omaa, ihanaa eloa, tai retostella omilla rahoilla/rahattomuudella. Ei suinkaan. Se minusta pois. Lähinnä epätoivoisesti yritin pohjustaa sitä, että kuulin tässä männäpäivänä radiosta (se laite, jossa ilmoitetaan ydintuhosta) noin viiden minuutin haastispätkän, jossa toimittajatar tenttasi muutamaa opiskelijaa. Aiheena oli tietysti opiskelun ihanuuden ja biletyksen tärkeyden lisäksi myös avaavaa pätkää opiskelijoiden näkemyksistä niin yhteiskunnan, työnteon, kuin tukienkin puolesta. Käytiin läpi se, että vaikka rahat ovat niukalla, niin töitä tekemällä kaikki luonaa ja onhan teillä se opiskelija-alennuskin. Kekään ei valittanut ja kaikki olivat tyytyväisiä statukseensa (kuten on myös sivuunkirjoittanut sinällään. Ilmainen koulutus ja tukien maksu ovat aivan hem-metin tärkeitä osia tasa-arvossa).
Haastattelussa tuli myös kohta, jossa opiskelijat jakoivat selviytymisvinkkejä ja arjen MacGyverismiä, eli miten saada ne vähäiset pennoset riittämään. Mukana oli tavallisia äidiltälainaamisia, kirppislöytöjä ja 'holin vähentämistä (sillä kaikkihan meistä tietää stereotypiat opiskelijoista). Lisäksi eräs herrasmies iski aika mielenkiintoisen faktan pöytään:

"Mä yleensä syön koulussa, kun siellä on halpa ruoka. Muuten mä koitan kotona olla syömättä ja vetää pelkkiä välipaloja, että säästyisi rahaa."

Taisi joku opiskelijapaneelista hymistä, että tekee itse samaa ja toinen totesi idean olevan ihan loistava. Kun toimittaja sitten uteli, että miten viikonloput, niin vastauksena tuli, että silloin kyllä joutuu ruokaa ostamaankin. Viikonloppu. Opiskelijan turma.

Edelleenkin - opiskelijan asema on Suomessa hyvä. Mahdollisuus käydä koulua ja jopa saada tukea on tosi pop ja rok. Halpa lainamahdollisuus on mahtava viimeinen oljenkorsi pikavippi-idioottien sukupolvelle ja edelleen - meillä on kaikki täällä ihan hyvin. Miettikää vaikka lapsia Afrikassa jne jne.
Samaa vanhaa.

Mutta ihan vain sellaisena btw-osiona kaikille, että täällä on tosiaan väkeä, joka säästää olemalla syömättä. Ja sitä pidetään fiksuna tapana saada rahat riittämään. Ja melkein jokainen opiskelija käy töissä (tai saa rahaa porukoiltaan), jotta ne rahat riittäisi. Ja ei se elämä kyllä normaalisti ole mitään jatkuvaa ryyppäämisen ja pitsaperjantain yhdistelmää täällä kauniissa etuoikeus-Pohjolassakaan. Ainakaan kaikille. Että joko voisi loppua se keskustelu yhteiskunnan lois-väestä, joka vain nostaa tukia ja elää leveästi sun verovaroilla? Jookosta?

Vähän lähti sivuraiteille. Pointti hukkui aasin mukana. Näin iloisen päivän kunniaksi ihan vain lyhyttä ajatuspähkinää siitä, että ollaan aika äärirajoilla. Opiskelija ei ole oikeasti köyhä, mutta sangen lähellä mennään. Seuraava karsiminen - oli se oikeastaan mikä tahansa - luultavimmin karsii myös sen heikoimman aineksen pois kouluista. Ja sitten meillä ei enää ole sitä tasa-arvoa, hei. Sitten meillä kaikilla ei ole mahdollisuutta samaan.
Että säästetään sillä, ettei syödä. Ja ollaan siihen ihan tyytyväisiä, koska silti on sama mahdollisuus kouluttautua ja elää. Olla itsensä Mutta jos se tavalla tai toisella otetaan pois ja laitetaan vielä hieman ahtaammalle, se mahdollisuus menee. Ja se ei oikeasti ole mitenkään kauhean kiva ajatus, koska nykyisellään täällä Utopialandiassa on melkein kaikki mahdollista.

Paitsi kattoon sontiminen.

Vaimo toteaisi tässä vaiheessa, että: "Ihan kiva, mutta en taaskaan tajunnut sun pointtia"
Rakas wifle - en minäkään. Sinällään. Jotenkin kivasti iloisesti tahtoisi vaan jollekulle sanoa, kun miettivät mistä karsivat, että työttömiäkin vähemmän tienaavia ei saisi enää enempiä kiusata.
Vaikka ne onkin tyhmiä opiskelijoita.
Jäi pahasti pyörimään päässä tuo syömättömyys nyt. Ja se, että kaikki on oikeastaan hyvin. Vielä. Aina.

emt. Watsky.

Pöytä kissalle

Onneksi olkoon! Kädessänne on uuden Ville-Petteri® -pöydän kokoamisohjeet, joiden avulla toivomme teidän onnistuvan kaikissa elämänne haasteissa seuraavan kolmen tunnin ajan. 
Pidäthän mielessä, että tuote saattaa sisältää pähkinää, ei sovellu pienille lapsille (tukehtumisvaara), pariskunnille (avioerovaara), tai turkulaisille (Impivaara), eikä sen osia saa käyttää mannertenvälisen ohjuksen valmistamiseen, tai elokuvien piratisoimiseen. Kaikki oikeudet pidätetään. Kaikki työntekijät pidätetään. Kaikki kielletään.


Aloitetaan. 

1) Kanna laatikko varovasti kokoamispaikkaan (pehmustettuja tiloja suositellaan), sillä pakkaus sisältää teräviä kulmia, särkyviä osia, hiipivän tiikerin, piilotetun lohikäärmeen ja yhden (1) täydellisen riittämättömyyden tunteen.

2) Pura Ville-Petteri® -pöydän osaset paketista (kts. huonosti skannatut kuvat 1-8. Ohjeistus kiinaksi ja muinaisegyptiksi). Ihmettele ylimääräisiä palasia, väärää kansilevyä ja kiroa elämääsi. Paketti saattaa myös sisältää ylimääräisiä ruumiinosia, syitä alkoholismiin, sekä syvää epätoivoa.
Palaa takaisin liikkeeseen ja pyydä kauniisti setistä puuttuvia ruuveja. Muista myös vaihtaa kansilevy oikeaan, jos varaston Makella on hyvä päivä. Pistäydy tarvittaessa myös Alkossa.

3) Soita paikalle kokoamistaitoisia apureita, sillä rakeisista kuvista ja epäselvästä numeroinnista ei saa edes vahingossa kirkasta kokonaiskuvaa. HUOM! ÄLÄ KÄYTÄ KOKOAMISEEN ELÄMÄNKUMPPANISI APUA, sillä verijälkien poistaminen tapeteista on todella vaikeaa!
Ihmetelkää vähintään vartin ajan kirosanojen ryydittämänä kekseliästä insinööriä, joka on ohjeistanut yhdelle palalle kolme eri sijoituskohtaa. Hakekaa naapurista puuliimaa, vasara, psyykelääkitys ja kossuleka.

4) Liitä osat A - R ja 10 - 45435 ohjeistuksien mukan (pieniresoluutioinen kuva 1). Liimattuasi tukilevyt tiukasti yhteen, käännä ohjepaperia 180° ja kiroa raskaasti. 
Suutu ystävien hyvää tarkoittavista rohkaisun sanoista verisesti ja pidä pitkä tupakkatauko halkovajan takana. Vakuuttele hetki itsellesi, että ilmankin pöytää pärjäisi ihan hyvin.

5) Ruuvaa torx-päisiä ruuveja vaikeassa kulmassa tavallisella ristipäämeisselillä, kunnes kaikki kannat ovat kauniin pyöreitä. Korvaa käyttökelvottomat ja puuttuvat ruuvit puuliimalla ja -tapeilla. Toivo parasta. Suositeltuja jumalolentoja rukoiltavaksi ovat mm. Lentävä Spaghettihirviö, Zombie-Jeesus ja Kaikkeuden Avaintenhaltija.
HUOM! Hanki paikalle yksi (1) pienisorminen lapsi, sillä pöytää suunitellessa ei olla otettu huomioon normaaleja ihmisiä, tai heidän henkistä murtumispistettä. Tai fysiikan lakeja.

6) Magic happens

7) Kun edessäsi on epämääräinen kasa liimaa, nippusiteitä ja puristepuuta - onneksi olkoon! Edessäsi on valmis Ville-Petteri® -pöytä, jonka voit siirtää varovasti oikealle paikalleen ja vaipua synkkään epätoivoon. Hautaa toiveet siitä, että joskus rakentaisit omin kätösin talon, tai nikkaroisit sitten eläkkeellä kynttilänjalkoja, kun eihän tästä tullut, perkele, taaskaan yhtään mitään.

Jotta saisit kaiken ilon irti kokoamiselämyksestä, suosittelemme kasaamaan Ville-Petterin® valvotuissa olosuhteissa ja sopivassa lääkityksessä. Ethän laske pöydän päälle mitään. Ikinä. Pöytää ei varsinaisesti ole tarkoitettu pöydäksi (kts. pieni lisäteksti kaupan hintalapun alapuolella), tai oikeastaan mihinkään.

Jos syystä, tahi toisesta et ole muttunut täydelliseksi ihmisraunioksi, suosittelemme teille SatuTheTeini-lastenistuinta (ei sovi alle 40-vuotiaille), korvanappeja, sekä Uniikin koko tuotantoa.

Kivintä ikinä

Aloitetaan jo kerran käytetyllä puujalalla: "Oman akkansa pieksäminen humalapäissään on Tauskinta mitä voi tehdä housut jalassa"


Hehe.

Mutta kuitenkin. Mistä kyseinen sanonta tulee? Siis se alkuperäinen, jonka mukaan "asia X on ehdottomasti hauskinta, mitä voi housut jalassa tehdä".

Toki sen tarkoitusperä on aika selkeä. Tarkoituksena lienee ilmaista, että: "onhan toi kivaa, mutta tämänlaisena panomiehenä (tai -naisena) tykkään enemmän seksistä. Seksi on hauskaa ja sitä harrastetaan yleensä ilman housuja. Toki mä välillä harrastan kirjoilua, mutta se onkin hauskinta mitä voi housut jalassa tehdä. Että sikäli. Urgh. Mies."

Kun kysyy ystävältämme Googlelta , saa vastaukseksi housujalkais-huvituksen kermaa olevan "yrittäminen" (Taloudessa.fi), "Rumpujen soittaminen" (Muusikoiden.net), "rynnäkkökivärillä ampuminen" (Aamukampa.net) ja "kesäaikaan melominen" (koirat.com). Aika laimeita vastauksia ja pienoinen pettymys Internettiin tuli tästä. Usein ei netti tuota pettymystä, vaan on sitkeästi tuhonnut -80 jälkeen syntyneiden viattomuuden yksi linkki kerrallaan.

Mutta kyseinen sanonta jäi nakottamaan takaraivoon. Miksi melominen, tai sarjatulitus ovat muka hauskaa juuri housut jalassa? Mitä vikaa on hameissa ja kilteissä? Ovatko leggingsit housut? Miksei pitkiä kalsareita lasketa? Miten housut nostavat nautinnon aivan uuteen sfääriin sanonnan arvoisesti?

Joten. Henkisesti tutkivaa journalismia ja armotonta aivoriihtä harrastaneena sivuunkirjoittanut ja läheisistä tovereista koostettu think-tank pohtivat kuluneen viikon aikana housutetun hauskanpidon maksimointia.  Mikä voisi olla hauskinta mitä housut jalassa voi tehdä? Ja vielä tärkeämmin - miksi juuri housut tekevät tästä hauskanpidosta niin... hauskaa. (Toim. huom. "Housut" tarkoittavat tässä tapauksessa alastomuuden vastakohtaa, ei pelkkiä kaksilahkeisia varustuksia). 
Toki kaikki eivät ole laisinkaan sinut oman alastomuutensa kanssa (joka yleensä on hyvä asia, varsinkin julkisella paikalla), joten sinällään tässä nyt ei käsitellä normaalia ihmisten interaktiota maailman kanssa, kuten kaupungilla kävelyä jne., koska saattaa sekin olla ihan kivaa alasti. Ehkä. Mutta ei mennä siihen, vaan pohditaan kysymyksen ydintä. Mikä on kivintä ja mukavinta just housut jalassa.

Eli. Aloitetaan. Mikä on hauskinta tekemistä housut jalassa?

Lasten kanssa leikkiminen

+ Ehdottomasti vaatteet päällä sekä hauskempaa, että yhteiskunnallisesti hyväksytympää. Varsinkin hiekkalaatikko saattaa aiheuttaa muuten epämieluisuutta. Ja pitäähän nyt lapsiakin ajatella, että ei alasti sovi olla. Takaisin muksuksi taantuminen ja kirmaaminen tuntuvat ajatuksena todella mukavalta tavalta viettää aikaa.

- Tuntuvat. Oletko ikinä leikkinyt lasten kanssa? Siis oikeasti leikkinyt? Sellaisten kuusivuotiaiden killisilmien kanssa?Lapset ovat aivan hel-vetin tylsiä leikkikavereita aikuiselle. Ei mitään logiikkaa, ei yritystäkään huomioida muita leikkitovereita ja kummallisia kiukkukohtauksia. Metafora naisiin? En uskalla.

Vesihiihto

+ Ei ole tullut kokeilluksi (vinkvink, internetin altruistit ), mutta eiköhän se aika kivaa ole. Ainakin luulisi. Housut jalassa siksi, että kuvittelisi kaatumisen tekevän aika höpöä vailla mitään housuja. Ainakin jos näitä katselee.

- Onhan se aika extremeä. Ja eikö lihaville, urheilua vihaaville ihmisille löydy mitään hauskempaa housut jalassa? Onko vesihiihto parasta mitä vaatetetulle ihmiskunnalle on tarjota?

Urheilu noin ylipäänsä

+ Esimerkiksi ilman satulaa kilpapyöräily olisi luultavasti ikävä kokemus. Tai jääkiekko / jääpallo. Oikeastaan on monia lajeja, jotka eivät housuttomuudesta ainakaan huonommaksi muuttuisi, mutta myös sellaisia, joissa on ihan mukava  pitää jonkinsorttista vaatekerrosta paljaan ihon tiellä jo esteettisistä syistä. Mieleen tulee ainakin naisten kuulantyöntö.

- Onko ihan oikeasti niin, että "Urheilu on parasta mitä voi tehdä housut jalassa" (vinkvink Nuori Suomi-kampanjasloganin suunnittelijat)? Toki on monia lajeja, jotka eivät vaatteettomuudesta ainakaan huonontuisi. Mieleen tulee ainakin naisten kuulantyöntö.

Yrittäminen

+ Kun kerran Google näin väittää (ja useasti), niin pakko siinä olla jotain perää (hehe. perä). Tosin kyseinen teksti on blogistin kirjoittama. Bloggaajathan ovat tunnettuja aasinhukuttajia siltojensa kanssa, joten ehkä kyseessä oli vain epäonnistunut metafora. Ilmeisesti housut jalassa se on kivaa siksi, että yrittäminen on kivaa ja mielekästä. 

- Tosin eiköhän se sitä ole myös ilman housuja. Ja jos on itse itsensä työllistävä, niin pomoakaan ei haittaa nakuilu. Oikeastaan tuntuu siltä, että melkein kaikki on hauskempaa kuin yrittäminen (ainakin jos lukee stressaantuneiden yrittäjien naamakirjapäivityksiä) ja sekin vähä yrittäjähauskuus on luultavasti... no, hauskempaa ilman housuja.

Lumiukon tekeminen

+ Lumiukkoja on mukava tehdä. Varsinkin niiden edellämainittujen lasten kanssa, koska nostalgia. Ja kyllähän siinä tulee sellainen suorittajamainen olo, kun reippailee pihalla puolirännässä tunnin ajan väkertämässä lumiukkoa, joka ehkä hyvää tahtoa käyttämällä näyttää edes vähän siihen suuntaan kuni sen pitäisi. Ehdottomat housut jo ihan kylmyyden takia. Ja jokainen, joka on kieltään joskus jäisestä metallista irroittanut, voi vain kuvitella kuinka kiva on yrittää kihnuttaa genitaalejaan irti samasta jäätolpasta. Ei varmaan kivaa, ei.

- Tosin se ei ikinä mene niinkuin odottaisi. Ja on kylmää. Ja loskaista. Ja ne hiton lumiukot hajoaa käsiin ja porkkanaakaan ei löydy mistään. Ja oliko tämä nyt sen arvoista, että piti laittaa housut jalkaan? Pitäkää tunkkinne ja lumiukkonne

Mutta se recap koko miettelystä.

Valitettavasti en voi tarjota lopullista vastausta, sillä pohdinta on vielä kesken. Lähinnä ajattelin tarjota aivopähkinän, joka jää takaraivoon nakottamaan sillai kivasti ikävästi: "Onko tämä tässä nyt sitä hauskinta tekemistä? Mitä jos olisin ilman housuja? Voiko olla vielä tätäkin mukavampaa? Mikähän sitä blogistia vaivaa?"

Eikä elämä ollut enää koskaan entisellään.

Muita mietintäriihen ehdotuksia olivat mm. Veneily, pyllistely (kiitos, äiti), kitaransoitto, tissien katselu (raadin henk. koht. suosikki) ja kalastaminen. Vaikea kuvitella miten vaatteet noita parantaisi, mutta fine. Mainittu. Miestä ovelle.

Myös Internetin selaaminen mainittiin, mutta kun ottaa huomioon mistä noin 90% netistä koostuu, niin asetan ehdottoman eriävän mielipiteen just tähän. Ei varmasti ole yhtä kivaa housut jalassa.

Ylipäänsä lapsi- ja talvipitoiset asiat ovat sellaisia, jotka ovat hauskempia housut jalassa, huomattiin. Mutta yleensä mikään ei ole ihan niin hauskaa housut jalassa. Sääli.



Jos Sinulla on mielipide housullisesta hauskasta, niin kirjoita joko oma blogi, soita humalassa sivuunkirjoittaneelle keskellä yötä, tai seuraa ohjeita. Kiitos.

Puujalkoja sodan uhreille

Twitter. 140 merkkiä huumoria ja hauskuutta. Palvelu, joka alunperin kehitettiin julkkisten, multinationaalisten korporaatioiden ja median pyhän kolminaisuuden kommunikaation helpottamiseksi. Tieto ulos välittömästi! Seuraa tapahtumia ja saa tietoa! Helppo tapa kommunikoida!
Tai sitten 140 merkkiä jokapäiväistä elämää yhden "lol":n ja parin #hashtagin kanssa taviksilta. 284 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää ja uusi tapa kommunikoida ihmisten kanssa sillei tosi coolisti ja hipisti ja mitä ne nuoret nyt nykyään sanookaan, eiks niin, Yle? (hashtag ämmämfutis ja saatat voittaa pallon, jos kysyt tarpeeksi tyhmiä)

140 merkkiä mahdollistaa myös paskat puujalat, joten olkaapa hyvä. Vanhan kopipasteaminen uuteen sijaintiin kun lasketaan seminaarityöksi luovuudeksi. Let's funny. Or not.

Vaimon pieksäminen humalassa on Tauskinta mitä voi tehdä housut jalassa

Mitä tulee, kun yhdistää vitsin ja retorisen kysymyksen?

Saako orvot katsoa koko perheen elokuvia?

Sanotaan nyt pedofiileistä mitä vain, niin ainakin ne hidastaa koulu- ja tarha-alueella autoillessaan.

Paleface on loistava esimerkki Stadin Revityimmille siitä, kuinka salila ei kannata skipata Nenäpäivää.

Yhden illan suhteita yritetään muuttaa vakituiseksi seurusteluksi uudella "Panosta parisuhteeseen"-kampanjalla.

Luvialainen seuralaispalvelu tunnetaan tuttavallisemmin nimellä "tytäryhtiö"

Periaatteessa jokainen salaatti on Caesar-salaatti, jos sitä tökkii veitsellä tarpeeksi kauan.

Kun kauniin tytön pää lepää oman rintakehän päällä, niin se on upea tunne. Varsinkin jos se pää on vielä kiinni muussa ruumiissa.

Käänteishammaskeiju: murtautuu taloon, vie rahat ja jättää hampaita tyynyn alle.

Se humalainen veltto säkki, joka joudutaan raahaamaan illan päätteeksi tiedottomana kotiin? Kännipaali.

Ja sen yhtä humalainen vastakohta, eli pienirintainen nainen, joka ei suostu olemaan hiljaa? Lärvilauta.

Äidilläni on leijonan sydän ja porttikielto Korkeasaareen.

Feministit tiedottaa: "Lauseessa 'Minä rakastan naisia', on huomattava, että NAISET EIVÄT OLE OBJEKTEJA"

Väinöläläinen, Sampolan asukki ja porkkalainen istuu autossa. Kuka ajaa?
- Poliisi

Jos Nykäsen Mervi olisi tullut Matille raskaaksi, niin olisiko sen pitänyt lyödä kahden edestä?

Suihkussa masturbointi saattaa pilata koko oppimisretken Saksan keskitysleireihin.

Jos mun isoäiti tietäisi paljonko hänen hautajaisiin meni rahaa, hän varmaankin pyörisi ojassaan.

Kaikki lihavat ei ole leppoisia. Osa on naisia.

Ässiin hankitulta kulttipelaajalta odotetaan vahvaa laitapeliä ja Ph'nglui mglw'nafh Cthulhu R'lyeh wgah'nagl fhtagn. 

Porilainen Apassionata - White Horsea Black Horseissa

Tiesittekö, että Hitlerin kirjan oikolukemisen suoritti kielioppinatsi?

Luvialaisten puheita on paha uskoa, kun niillä on paha tapa panna omiaan tasaisin väliajoin.

</vitsi>

Söisivät leivoksia

Nykynuorille pitää kantaa kaikki eteen. Ei riitä opintotuet, asumistuet ja työttömyystuet, vaan pitää olla aina enemmän. Vapaa-aikaa, elämyksiä ja säädeltyjä työtunteja. Ei kelpaa edes yrittäminen näille silkohapsille, vaan vaativat jotain ihme työnantajia palkkaa maksamaan.
Ja entä se palkka! No sen pitäisi tulla ajallaan ja lisineen, joista on sovittu. Ei ole ollenkaan ymmärrystä sille, että aina joskus on vaikeaa sillä palkanmaksajallakin. Ei ollenkaan hyväveli-ylitöitä, tai muutamasta korvauksesta luopumista, koska kaikkien on kiristettävä vyötä.

Oikeastaan - miten ne kehtaa edes valittaa? On niin monta yyteetä päällä ja se lama ja muutenkin kauheeta. Ei tässä nyt voi miksikään empaatiksi muuttua, kun muutkin takoo tulosta. Ja jos ei työt kelpaa, niin sitten otetaan seuraavaa tilalle. Kehtaatkos valittaa, kun vieressä märisee kymmenen ikätoveria vailla töitä, tai mitä mielenkiintoisimmissa työkokeiluissa. Turpa kiinni ja sorvin ääreen siitä.
Nyt kun tarkemmin ajatellaan, niin ei sun oikeastaan tarvi tulla enää töihin. Ainakaan meidän kirjoille. Vuokralla saattaisit päästä. Vuokratyövoimalla se palkkojen säätely on paljon helpompaa, kun voi napata väkeä töihin silloin kun huvittaa. Paitsi tietty, jos olet parikymppinen nousutähti viidentoista vuoden työkokemuksella, kaksilla papereilla ja naurettavan pienellä palkkapyynnöllä. Sitten voitaisiin ihan katsoa jopa sopimuksen vakinaistamista. Tai ainakin saa käydä töissä sen puolisen vuotta. About.

Kun ei osaa artikuloida oikein niitä tuntojaan, niin päätyy kitisemään pienestä. Ja turhasta. Ja jostain muusta, mutta mitään fiksua tuskin saa aikaan. Saa lähinnä tällaisia blogitekstejä, joissa sitten... no, kitistään.
Kitistään siitä, kuinka se on ihan ok ajatusmalli, että pitää karsia just siihen pienimpään mahdolliseen työntekijämäärään, joka tekee maksimitasolla töitä päivästä toiseen. Jos pää prakaa, niin napataan uutta työvoimaa sisään. Siksihän meillä on kortis... reserviä työvoimassa. Ja sitä vuokratyötä. Ja sopeutumishommeleita plus koeaikoja. Teetetään halvalla ja yleensä vielä ulkomaisella. Ja harmaa talous syö myös sun leipääsi, muuten.
Kitistään siitä, että jaetaan väki yrittäjiin ja lusmuihin. Ihmisiin ja työttömiin. Taiteilijoihin ja hyödyllisiin. Kun jotenkin pienessä päässä tuntuu siltä, että osa ei enää edes jaksa olla ihmisiä toisia ihmisiä kohtaan. Kun kerta meillä menee hyvin, niin pidä sinä turpas kiinni. Kato mun lähtökohtia, hei, ja mieti vasta sitten, että onko reilua tukea muita, kun ei muakaan. Ei yhteiskunta voi elää niin, että hyysätään heikkoja ja otetaan rikkailta. Etsä oo mikään Robin Hood, hei.
Ylipäätään jaetaan asiat mustavalkosiksi ihan liian herkästi. Tää on hyvää ja nää kaikki on huonoja.

niinku jotenki tällei jaetaan, niinku

Mutta oikeastaan tahtoo kirjoittaa siitä, että nyt on vähän menossa asiat taas mielenkiintoisiksi. Sen lisäksi, että about kaikki on maahanmuuttajien ja sossupummien syytä ja edellämainittuja "mee töihin / oo kiitollinen että sullon töitä"-linjaa huutelevat lähinnä keski-ikäiset /-ikääntyvät, jotka ovat sen oman osansa vakityöpaikasta ja nousukaudesta jo saaneet. On jälkikasvut kivasti mukavasti hyvissä kouluissa ja pihassa on vähintään yksi auto, joka ei ole niitä muksuja vanhempi. Omalla kovalla työllä se on saavutettu ja on se nyt perkele, jos ei joku muka samaan pysty. Kun ihan varpisti on samat lähtökohdat kuin silloin Ennen Wanhaan, kun Masa Niemi elossa oli.
Eli sinänsä edelleen samaa asiaa, kuin edellä - jotenkin unohdetaan olla se mukava kiva pieni ihminen ja sen sijaan vain valitetaan. Ja koska itsellä on kiva, niin mitäpä sitä tarkemmin miettimään muiden epäonnistumisten syytä. Tai sensellaista. Leikkaisi tukkansa, menisi töihin ja piristyisi vähän. Ei ole nyt noin vaikeaa.

Ja koska tästä nyt tulikin tällainen dadaistinen purske (mitenniin joku ei ole kirjoittanut pariin kuukauteen ja se näkyy?), niin lisätään loppuun vielä, että sain tarjouksen. Työtarjouksen*. Sellaisen kivan "meirän virma saattais tarvita sunkaltaista tuuraamaan". Oikeasti mukavaa. Siis nyt vailla sarkasmia. Että joku vielä nykyään tarjoaa töitäkin.
Kunnes sitten mainittiin sivulauseessa ehdot: ekat kolme kuukautta 90% "siitä tessipalkasta" ja "sittenkun sä opit sen homman, minkä opiskelussa menee se about kolme kuukautta, niin sitten saatkin jo ekan palkankorotuksen ja tienaat ton tessin."
Tahtoo ymmärtää. Siis nykyään menee vähän taloudellisesti päin helvettiä ja tottakai pitää harsia, karsia ja... *ttu varsia vaikka (tai). Ja ei kaikki kestä duunia, joten onhan se aika hanurista maksaa jollekulle täyttä palkkaa, kun kerta se ei osaa vielä, eikä edes välttis jaksa työssään kauhean kauaa. Ja sitten kun on vielä sekin, että on tää taantuma ja ei ole töitä. Että älä kitise.
Muttatota. Todetaan  tässä ny, että se "tessipalkka" juontaa nimensä siitä, että se on sellainen kiva lempinimi "minimipalkalle". Ni. Siis se, mitä lain mukaan pitää _vähintään_ maksaa. Ei sellainen, mikä voidaan suoda työntekijälle, joka on vaivautunut kolme kuukautta opettelemaan lestejään ja suutareitaan. Ei, vaikka kuinka taloudellisesti menisi huonosti ja kyllähän sä tiedät, miten tää menee.

Kun eikö nyt voitaisi vaan olla ihmisiä ja kivoja toisilleen, vaikkei maailma toimikaan niin? Pliis?

Tai jotain. </terapia>

* paska blogisti haluaa huomauttaa, ettei nyt laisinkaan dissaa ketään, joka tarjoaa työpaikkoja, eikä kyseistä ihmistä, eikä firmaakaan itsessään, vaan "tätä yleistä meininkii, hei"

Tervetuloa Karjarantaan / Welcome to the Cattlecoast

We humbly welcome you to Karjaranta (Cattlecoast). The most photographed area of Pori! (Mainly ´cause SAMK keeps getting these assignments. They just keep coming.

Karjaranta is a growing area. (the nicest I can describe it)

 Here we see the happy faces of students who have - once again - gotten an assignment to photo this place. Oh, joy!

Yeah.